Perehtymisen kohteena renessanssi, barokki, rokokoo, kustavilaisuus, empire, biedermeier ja kertaustyylit

Perehtymisen kohteena renessanssi, barokki, rokokoo, kustavilaisuus, empire, biedermeier ja kertaustyylit.

Näkökulmana pääsääntöisesti suomalainen/pohjoismainen sisustaminen.

RENESSANSSI 1420-1570

 

Varhaisrenessanssi ( 1420-1500 )

Varhaisrenessanssissa tärkeää oli perspektiivin hallinta. Sen aikana järjestettiin  myös ilmeisesti ensimmäinen taidekilpailu. Varhairenessanssiin kuuluivat olennaisesti loggiat, eli kadun varteen sijoitetut pylväshallit. Varhairenessanssi vaikutti etenkin Firenzessä, Italiassa.

 

Täysrenessanssi ( 1500-1530 )

Täysrenessanssin painopiste oli Roomassa.

Taide kukoisti ( lähestyi vapaita tieteitä ). Täysrenessanssin aikaan vaikuttivat mm. Leonardo Da Vinci ( Mona Lisa, Pyhä Ehtoollinen ), Rafael ja Michelangelo.

 

Myöhäisrenessanssi ( 1530-1570 )

Myöhäisrenessanssin ajan rakennuksia on

mm. Michelangelon suunnittelema Pietarinkirkko.

 

Arkkitehtuuri

Kattamaton piha ja loggiat olivat yleisiä. Kerroksia taloissa oli 2-3, korkeassa alimmassa kerroksessa kaupat ja varastot, toisessa edustustilat ja kolmannessa asuinkerros. Pylväät ja päätykolmiot oviaukoissa. Varakkaat rakennuttivat huviloita ja kappeleita sekä ostivat taidetta.

 

Sisustus

Sisustuksessa vallalla ”uudelleen syntyminen”, antiikin taiteiden elpyminen. Tilajärjestely mittojen mukaan, symmetriaa. Tärkeätä oli edustavuus ja mukavuus. Maalauskoristelu rikastui ja tapetteja käytettiin. Lattiat olivat marmori-, mosaiikki- tai kivilattioita koristeltuna. Sisäkatto oli kasettikatto. Kuvakudoksia ja maalauksia sekä itämaisia mattoja käytettiin. Huonekalut aseteltiin kokonaisuuksiin. Renessanssin ajalla vaikuttivat myös huonekalusuunnittelijoiden edeltäjät. Huonekaluina oli komeita renessanssikaappeja, pöytä oli suorakaide ( pirttipöytä tai ristikkojalusta ) sekä arkun ja pöydän yhdistelmä, sohvat arkuista. Ajan tuoleja mm. Savonarola, Scabello, Andrea del Sarto ja Dante. Istuinhuonekaluja alettiin verhoilla. Kattaukseen kiinnitettiin huomiota. Peilien ympärillä oli hopeakehykset.

 

Renessanssi Ruotsi-Suomessa ( n.1530-1660 )

Tapahtui harppaus keskiajasta reaaliaikaan myös täällä. Tosin väliaikaisesti. Katariina Jagellonican vaikutuksesta tulivat mm. haarukat.

Rakennuksista renessanssi vaikutteisia on mm. Turun Linna ( Juhana Herttua ).

Ulkomaiset käsityöläiset olivat suomalaisten oppimestareita. Herrasrakennuksissa erilliset miespiha ja karjapiha. Oli linnantupia ja   rouvasväentupia ( tupa=tulisijallinen ).

1600-Luvulla avoimet kulmatakat muuttuivat kaakeliuuneiksi ( vihreät ). Sisustuksessa käytettiin panelointia ja peiliovia, teräskuvastimia ja runsaasti tekstiilejä.

http://tyylihistoria.vuodatus.net/?page=3&

 

 

 

 

Renessanssi

- alkoi Italiassa, ajoittuu vuosiin 1420-1570, Pohjolassa vuosiin 1550-1660
- esimerkkejä rakentamisesta ja sisustusajattelusta Palazzo Riccardi Firenzessä ja Palazzo Farnese Roomassa
- seinät maalattiin valkeiksi kalkkiväreillä, ala- ja yläosissa maalattuja koristefriisejä
- uutuus oli kasettikatto, sisäkatto jaettiin lokeromaisiin osiin
- seinien verhoilussa kohokuvioituja ja kultanahkatapetteja tai kangastapette, myöhemmin seinien panelointi
- lattiat marmori-, mosaiikki- tai kivilaatoista, joskusjaloista puulaaduista
- seinillä upeita kuvakudoksia tai taiteilijoiden maalauksia (Michelangelo, Leonardo da Vinci, Tizian, Rafael, Dûrer)
- lattioilla tai huonekalujen verhoina itämaisia mattoja
- huonekaluissa geometrinen perusmuoto
- säilytyshuonekaluina  tasakantinen arkku, jossa usein leijonankäpäläjalat ja vaate- ja astiakaappi sekä arvoesineiden säilytykseen tarkoitettu kabinettikaappi
- pöytä suorakaiteen muotoinen, taitavasti veistetty jalusta
- sohva syntyi lisäämällä arkun ympärille umpinaiset, veistoksin koristellut kädensijat ja selusta
- vuode pylvässänky, jota suojattiin verhoilla
- valaisimina korkeat kyntteliköt lattialla tai pöydillä sekä kynttiläkruunut
- hopeasepäntaide ja taidelasin valmistus kehittyivät
- renessanssi Suomessa: Turun linna ja kiviset kartanolinnat 

 http://tyylihistoria.vuodatus.net/?page=3&scrollId=51094d3f8464da303e000089

BAROKKI 1570-1770

 

Barokki on syntynyt Italiassa Antiikin klassismin ja renessanssin pohjalta 1500-luvulla. Barokki oli tyylinä kokonaisvaltainen, vaikutti sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa. Barokissa kaikki oli muokattua; pensaiden leikkaus, aukiosommitelmat. Taiteen pääkaupunki oli Pariisi. Ajalla korkein hallitsija oli katolinen kirkko, auktoriteetti oli selkeä. Barokki pyrki korostamaan tiettyä vaikuttavaa keskusta. Tyyli oli loistavaa ja mahtipontista.  

Kultabarokki

Ranskassa 1600-luvulla. Ludvig XIV vaikutti silloin.

 

Hollantilais-englantilainen

Tyylissä vaikutti hillitympi kodikkuus.

Karoliininen barokki

Vaikutti Ruotsissa ( Kaarlet ).

 

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurissa kierteispylväät korkealle, ulokkeita ja ylöspäin pyrkimystä.

 

Sisustus

Barokin taiteilijoita olivat mm. Rubens ja Rembrant. Valoa ja varjoa käytettiin tehokkaasti hyväksi. Peilit ja kruunukoristeet olivat yhdestä osasta. Tyypillinen koristeaihe oli värelista.

Ludvig XIV:n valta/auktoriteetti tehtiin selväksi myös Versaillesissa. Vastaanottosaleja oli kuusi perättäin, ja viimeisenä valtaistuinsali. Versaillesissa oli myös barokin tuoma uutuus, loistava peilisali. Huonekalut olivat kultaa ja hopeaa. Jean Berain oli aurinkokuninkaan hovisisustaja, ja julkaisi myös kokoelman mallipiirustuksia huonekaluista 1659.

Barokissa huonekalujen järjestys oli tarkkaa, niitä ei siirrelty. Tyyli oli mahtipontista, mutta huonekaluissa tärkeää oli myös mukavuus. Tyypillisiä kalusteita mm. intarsiaupotuksin koristellut kabinettikaapit ja baldakiinivuoteet ( katosta kannattivat kierretyt pylväät ja verhosivat sametit, gobeliinit.. ). Tyypillisiä koristeaiheita olivat myös kruunu, simpukka, C-kirjain, Berain-ornamentti ja akantuslehti. Istuimet kovapehmustettiin; kultanahkaa, brokadia.. Tuolien jaloissa oli veistoskoristelua. Suunnittelija ja valmistaja  alkoivat olla myös erikseen. Kiinalaisen posliinin maahantuonti alkoi, posliinikabinetit yleistyivät.  Kuvakudoksia alettiin valmistaa ( Gobelin perhe ). Andre-Charles Boulle kehitti upotustekniikan; messinkiä ja kilpikonnanluuta ebenpuulle.

Väreinä barokissa näkyi vihreää ja punaista. Kristallikruunut olivat yleisiä.

Hollantilais-englantilaisessa tyylissä tunnusomaista olivat puolipaneelit, vihreä väri ja maalatut nahkatapetit. Huonekaluina mm. 2-ovinen kaappi, jonka alaosassa vetolaatikko, pallojalat sekä kierteispylväät. Huonekaluissa oli lakkamaalaus. Tuoleissa olivat korkeat selustat, kruunuveistos ja rottinkipunosta.

 

Barokki Ruotsi-Suomessa ( 1660-1720 )

Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa vaikutti enimmäkseen Hollantilais-englantilainen barokki. Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari. Barokin aikana; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema- ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijy tuli seinälle ja kattoverhot jäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitavaraa.

Versailles, peilisali

ROKOKOO 1720-1770

 

Rokokoo kehittyi Ranskassa. Rokokoo vaikutti enimmäkseen sisustukseen. Rokokoon pääpiirteitä olivat epäsymmetrisyys, luonnollisen kasvamisen tuntu, oikullinen S-viiva ja liikevaikutelma.  Rokokoossa ei ollut keskipistettä. Tyyli on spontaani, siro ja leikillinen.

Rokokoo sai nimensä simpukkamaisesta rocaille-kuviosta.

 

Sisustus

Rokokoo vaikutti sisustukseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Se siirtyi pieniin kaupunkitaloihin. S-kirjain ja rocaille olivat tyypillisiä koristeaiheita. Kultauksia oli vähemmän. Väreinä käytettiin heleitä helmanharmaata, roosaa, vaaleansinistä, vaaleanvihreää.. Kankaissa suosittiin kuvioituja silkkejä. Taloista löytyivät rintapaneelit, peiliovet, tammiparketit ja lautalattiat. Tärkeitä kalusteita olivat sohva ja seurusteluryhmät, lipastot ja pienet pöydät, mahapiironki ja peilit ( kahdesta osasta ). Tuolien jaloissa suosittu oli claw and ball-jalka.

Kiinalaisuutta ihannoitiin. Käsityöläisyys oli kunniassa.

Englannissa rokokoo oli hillitympää. Siellä käytettiin paljon mahonkia. Huonekaluissa nimi Chippendale tuli tutuksi.

 

Rokokoo Suomessa ( n.1720-1775 )

Rokokoo tuli Suomeen Englannista. Suomessa tyyli vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Aluksi barokin tummat värit vielä hallitsivat. Koristeellisuus oli niukempaa kuin ulkomailla.

Tyypillisiä kalusteita olivat kaksiosainen kaartuvapäätyinen kaappi, Queen Anne-tyylin tuoli, sohva, lipastot ( syrjäytti arkkuja ), kirjoituspöydät sekä mukavat vuoteet. Tapetteja käytettiin, niissä mm. leveää raitaa. Posliiniastiat ja muotokuvat ( Tukholmasta ) tulivat. Taidekäsityö eli nousukautta. Irtopäällisiä käytettiin.

 

Valistusaika ja rokokoo

"Ihminen on syntynyt vapaaksi ja kaikkialla hän on kahleissa."

Jean-Jacques Rousseau
Yhteiskuntasopimuksesta, 1762

• n. 1700/25–75
• ransk. rococo = tyylikausi esim. Ranskassa vuodet noin 1700–1760
• rocaille = kallio, kivistä simpukoista, koralleista ym. tehty koristeellinen sommitelma
• jatkoi barokin ihenteita, mutta kevyen leikkimielisesti
• painopiste suureellisista maaseutupalatseista, aateliston kapupunkitaloihin ja niiden sisustukseen
• huonepinnat koristeltiin runsailla epäsymmetrisillä listoilla
• valeat värit, kulta suosittua
• paljon leikittelevää pintakoristelua, barokissa raskasta
• suosituimmat koristeaiheet lehvät ja simpukat, joista nimityskin syntyi
• tyylin taustalla uudenlainen tieteen ja ajattelun nousu
• kauppasuhteet laajenivat mm. Kiinaan ja sen kulttuurista oltiin kiinnostuneita hyvinkin syvällisesti ja se vaikutti rokoon taiteeseen 
• http://webd.savonia-amk.fi/home/kasirti/visuaalinenkulttuuri/materiaalit/barokki.htm

UUSKLASSISMI 1760-1860

 

 

Uusklassismi syntyi Ranskassa. Sen vaiheita olivat mm. Ludvig XIV:n tyyli, direktiotyyli ( Ruotsi ja Suomi; kustavilaisuus ), empire ja biedermeier.

Uusklassismi perustui antiikin ja renesanssin ihailuun. Rokokoon

sirous ja mukavuus säilyivät, mutta mm. jalat muuttuivat suoriksi, muistuttaen antiikin pylvästä. Englannissa uusklassismi sai jäykemmän muodon.  

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuriin kuuluivat julkisivujen vaakasuora rytmitys, pylväät, päätykolmiot, barokin kupoli ja antiikin koristeaiheet. Sisällä seinäpinnat jaettiin pylväillä ja paneelien rajat olivat suoraviivaisia.

 

Sisustus

Huonekalut olivat suoralinjaisia, tasapainoisia, heloitukset koristeltuja ja intarsia koristelut ”metallikehyksissä”, aiheena mm. kukkia, laakeriseppele tms. Huonekaluina olivat mm. sylinterilipastot, korkeilla ja hoikilla jaloilla seisova kirjoituslipasto/pöytä, kulmakaappi, pikkupöydät, kampaus- ja ompelupöydät, katosvuoteet.

Puuosat maalattiin vaaleiksi tai kullattiin, päällisissä tulivat raitakuosit syrjäyttämään kukkakuvioita.

Seinämaalauksissa oli antiikin uurnia ja koristenauhoja sekä kevyttä kukkakoristelua. Peili oli suorakulmainen ja koristeltu esim. uurna-aiheella. Pöytien päällisissä käytettiin paljon marmoria.

KUSTAVILAISUUS 1775-1810

 

Kustavilaisuus kehittyi Ruotsissa. Se sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan. Kustavilaisuus oli hallittu ja hienostunut, selkeä ja harmoninen sekä sopiva täkäläisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta.

Mm. Mustasaaren kirkko edustaa tyyliä.

 

Sisustus

Kustavilaisuuden ykkösväri oli helmenharmaa, mutta myös pastellisävyjä, roosa, sininen ja vihreä, käytettiin. Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummempia jalopuusta ja intarsiaupotuksin. Päälliset olivat raidallisia.

Kalusteista yleinen oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös. Sohvat olivat umpi- tai säleselkäisiä, ja niissä saattoivat olla ulosvedettävät laatikkosängyt. Pöydät olivat usein suorajalkaisia. Kaapit olivat kaksiosaisia runsaalla rihlauskoristelulla.

Kustavilaistuoleja oli erilaisia, mm. salonkikustavilainen, joka oli matala ja pehmustettu soikealla, medaljonkimaisella tai kilpimäisellä selustalla. Lisäksi olivat punaruskeat pinnatuolit H-tukiristikolla ja alaspäin kapenevilla jaloilla. Myöhäiskustavilaisuudessa tulivat ulospäin kaartuvat takajalat ja sisäänpäin kaartuva hartialauta ( ns. sullatuoli ).

Sisustusta koristivat kullatut, suorakaiteen muotoiset peilit, soikeat peililampetit, soikeat kristallikruunut kahdesta metallikehästä, muotokuvat ja ryijyt.

Seiniä rajattiin neliöihin tai maalattiin marmoria jäljitellen. Kaakeliuunit koristemaalattiin antiikin koristeaihein. Kustavilaishelat olivat pyöreitä ja laakerilehtiseppeleen tai nauharuusukkeen ympäröimiä.

  

Kustavilaisuus

Kustavilaisuus

- 1700-luvun loppupuolella Ruotsi-Suomessa, vahvin kausi 1775 - 1810. Kansainvälisesti puhutaan uusklassismista, Ruotsi-Suomessa tyylisuunta otti nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan

- korosti käytännöllisyyttä, selkeyttä ja harmoniaa, liialliseen koristeellisuuteen oli kyllästytty

- Ruotsissa koristeellisempaa, Suomessa yksinkertaistetumpaa tyyliä

- puuhuonekaluja, erityisesti pinnatuoleja ja pinnasohvia

- väripaletissa harmaan eri sävyt, siniharmaa, vihertävän harmaa, haalea keltainen ja roosa

- pystysuorat linjat, raidat, hillityt ornamentit, kuten rihlakoristelut kaappien ovissa, vinoneliöt

Taiteilija Carl Larsson on maalaanut teoksia jossa näkyy kustavilaisuus.









 

http://tyylihistoria.vuodatus.net/?page=3&scrollId=51094d3f8464da303e000089

 

EMPIRE 1804-1815

 

Empire sai nimensä Napoleonin mukaan. Empire oli jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi.

Englannissa empire oli hillitympi ( regency ).

Venäjällä kehittyi taitava käsityöläis-luokka ja sieltä tuotiin visakoivuisia kalusteita myös Suomeen. Pohjoismaissa empire oli 1810-1830. Ruotsissa ja Suomessa omaksuttiin hillitympi empiretyyli.

 

Arkkitehtuuri

Empiren aikana Suomi joutui Venäjän alaisuuteen. Helsinki muutettiin pääkaupungiksi ja Carl Ludvig Engel suunnitteli monia rakennuksia sinne.

Empiren aikana puutaloihin tuli vaakalaudoitus.

 

Sisustus

Empiressä suomalaiset ryijyt menettivät taiteellisuutensa. Suomesta lähti Venäjälle käsityöläisiä oppimaan puusepäntaitoja, verhoilua ym. Suomalainen porvarikoti empireaikana sisälsi taitavat verhosommitelmat, verhot kahdesta väristä kullatuilla koristeilla laskostettuna, pitkät ja kapeat matot, lampetit, kynttilänjalat, patsaita, maalaukset mustin tai kullatuihin kehyksin ja muotokuvat.

Empiren materiaali oli mahonki, ja muut puulajit käsiteltynä mahonkia muistuttavaksi. Muotiin tulivat yksiväriset pinnat, ornamentit ja raitakuosit. Seinät maalattiin kirkkailla väreillä, esim, vaaleanpunaisella, vihreällä tai sinisellä. Koristelistat olivat näyttäviä, oven yläpuolella leveä lista.

Tuoleista yleisin oli gondolituoli, jonka sivuissa olivat leijonanpäät tms ja takajalat kaartuivat taakse, istuin ja selkänoja oli pehmustettu. Muita kalusteita olivat mm. recamiersohvat, tuhatjalkaiset ( sisäkkäin menevistä osista koottu ruokapöytä ) ja päästä vedettävä vuode. Pöytä sai antiikin alttarin muodon ja vuode antiikin keisareiden sotateltan muodon.

Valkea marmori oli suosittu pöytäpinta. Koristeluun käytettiin runsaita ja raskaita pronssilyötteitä ja kultauksia. Ornamentiikka oli sotaisa, mm. kotka,sfinksit, voitonjumalat, laakeriseppele ja lyyra. Ornamentteja oli huonekaluissa sekä kankaissa. Empirenaikaan syntyi myös yhtenäinen kalusto. Sisustukseen kuuluivat myös kattoon ulottuvat peilit, psykhe ( kääntyvä peili ), kaksivanteinen ja umpinainen kristallikruunu sekä koriste-esineitä.

 

BIEDERMEIER 1830-1850-luvuilla

 

Biedermeier syntyi Saksassa uusklassismin jatkoksi. Tyyliä kutsutaan myös myöhäisempireksi, koska tyyli on kodikkaampi ja kevyempi tulkinta empirestä.

 

Sisustus

Biedermeier muutti empiren jäykät linjat pyöreiksi ja poisti metallikoristeet. Biedermeierin pyöreät, loivan s-kirjaimen malliset linjat esiintyivät kalusteiden jaloissa ja selustoissa. Tekstiilien käyttö lisääntyi ja koteihin ilmestyi lukuisia pieniä koriste-esineitä ( veistoksia,  maljoja.. )

Materiaalina käytettiin eniten mahonkia, Suomessa visakoivua ja mahongin tai vaalean väriseksi petsattua koivua. Tyypillistä olivat hillityt puu-upotukset: mustat tai tummat raidat, kulmaruudut tai pallot.

Biedermeier muutti väriasteikon tummaksi. Sabloneilla maalattiin tapeteihin kukkaornamentteja, tai laitettiin kaksi- tai kolmeväriset paperitapetit.

Kalustot yleistyivät: sohvat, nojatuolit, pikkutuolit ja pöytä ym pehmusteena olivat nahka, jouhikangas, yksivärinen tai raidallinen villa tai silkki. Tuolien selkänojassa oli usein siro, veistoskoristeinen poikkilauta. Lipastot olivat pelkistetympiä kuin empiressä.

Aikakauden kurkistelumeininki kehitti ikkunaan kiinnitettävän juorupeilin, josta näki kadulle. Biedermeierille tyypillinen oli siro, suorakaiteen muotoinen peili.

Tekstiilejä käytettiin runsaasti: sohvatyynyt, mattoja ja taitavia verhoasetelmia sekä kookkaita pöytäliinoja.

Suomessa kansanmielisyys vallitsi biedemeierin aikaan. Silloin vaikuttivat mm. Lönnrott ja Runeberg. Suomeen perustettiin taideyhdistys 1846. Muotokuvamaalauksen rinnalle syntyi laatukuvamaalaus, kuuluisia mm. Vilhelm Von Wrightin Taistelevat metsot.

 

KERTAUSTYYLIT 1830-1900

 

 

UUSGOTIIKKA

 

Uusgotiikka syntyi Englannissa n.1830. Uusgotiikka oli pitkään suosittu Yhdysvalloissa, pilvenpiirtäjissä. Mutta sisutustyylinä sitä käytetään lähinnä kirjastojen, herrainhuoneiden ja biljardisalonkien sisustuksissa. Uusgotiikka ilmeni tuolien selustoissa korkeina suippokaarimaisina muotoina ja kaappien ovissa kirkon ikkunoita muistuttavissa kaarilinjoissa ja kaappikellojen tornimaisissa ulokkeissa. Suomessa uusgotiikka toteutui pääasiassa koriste-esineissä ja joissain huonekaluissa. Rakennuksia mm. Helsingin ritarinhuone ja keski-Porin kirkko.

UUSRENESSANSSI

Uusrenessanssi oli 1860-1890 etenkin Saksassa. Uusrenessanssi suosi suurta, komeaa, näyttävää ja raskasta. Materiaaleina suosituin oli tammi. Uusrenessanssille tyypillisiä olivat ruokasalit, joissa oli tumma hyllyyn päättyvä  rintapaneeli ja kasettikatto. Tummat tapetit jäljittelivät  kultanahkaa. Verhokoristeet olivat runsaat ja raskaat. Kalusteiden jalat olivat suorat ja muotoon sorvatut, tuolin selustaa reunustivat palloon päättyvät, uurretut pylväät, istuin oli rottinkia tai rei'itettyä vaneria tai pehmustettu. Tyypillistä oli myös iso korkeaselustainen sohva ( paneelisohvat ).

Suomessa suosittua vuosisadan lopulla. Rakennuksia mm. Porin teatteri.

 

 

UUSBAROKKI Uusbarokki oli lähinnä sisustustyyli, etenkin ruokasaleissa, 1880-1890. Mutta rakennuksia Suomessa mm. Heinen talo, Pori.

 

UUSROKOKOO
 

Uusrokokoo kehittyi 1830 Ranskassa. Se oli sirona, pienenä ja mukavana ehkäpä käytännöllisin  kertaustyyleistä. Suomessa uusrokokoo esiintyi hillittynä, mutta keski-Euroopassa se sai räikeitäkin muotoja, jotka olivat usein turhan vaikeita toteuttaa ja ornamentteja oli liikaa. Uusrokokoo oli vain sisustustyylinä.
Materiaalina olivat tumma puu, pähkinä ja mahonki. Kalusteiden etujalat olivat sorvatut tai s-kirjaimen malliset, puuosissa oli veistoskoristelua ja etujalkojen alla olivat pyörät helpottamassa siirtämistä. Tekstiilit olivat isokuvioisia kukkia tms. Päällisistä suosituin oli punainen plyysi. Väreinä oli myös voimakasta lilaa ja vihreää. Verhoilu oli runsasta. Verhoiluissa käytettiin nyöripunoksia, hapsuja ja tupsuja. Uusrokokoon aikana tulivat myös ns. Emma-kalusteet.

Suomeen uusrokokoo tuli 1840 Pietarista.

 

   

LUDVIG XVI:NNEN TYYLIN KERTAUS

 

Ludvig XVI:nnen tyylin kertaus vaikutti 1850- alkaen Ranskassa. Ruotsissa tuli kustavilaisuus uudelleen.

Mustaa, himmeäkiiltoista puuta olevat puuosat erottivat kertaustyylin alkuperäisestä. Muina väreinä olivat sininen, punainen, vihreä ja kulta. Ornamentiikka pysyi klassisena, tuolien selustat kilpimäisinä ja neliömäisinä. Istuimet ja selustat pehmustettiin ja verhoilu kiinnitettiin napituksella.  Samaa kangasta käytettiin ikkuna- ja oviverhoihin ja joskus myös tapetteihin. Kankaana oli esim. samettia.

Tyyli oli etenkin salonkityyli; sohvat, nojatuolit, pikkutuolit, pyöreät ja soikeat sohva- ja pikkupöydät, koristepylväät ja korkeat tymopeilit. Siro pikkutuoli oli ehkä suosituin: kaarevat jalat tukiristikolla, pienat sorvattu, istuin pehmustettu ja hapsureunainen tai rottinkia.

 

  http://www.rv-design.fi/55293877