AutoCAD harjoitus

Saimme tehtäväksi piirtää Autocadilla kuvitteellinen messuosasto. Suunnitelmassa piti olla esiteltynä messuosaston pohjapiirros, osasto piirrettynä edestäpäin, sekä osaston huonekalut ja maalit. Oman osastoni nimi on Kirjanurkka, ja siinä ihmiset voivat ostaa ja lueskella kirjoja.

Messuosasto Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikölle

Visualistiluokkamme sai tilaustyönä messuosaston Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikölle syksyn Osaava Nainen- messuille Turkuun.
Tiimeissä suunnittelimme alustavat luonnokset messuosaston ulkoasusta ja tyylistä.

Oman tiimimme suunnittelu lähti liikkeellä asiakkaan omista toiveista. He toivoivat messuosastoa joka huokuttelisi ihmisiä kiinnostumaan sijaisvanhemmuudesta, ja jossa heidän arvonsa tulisi esiin.

Messuosasto ilman kalusteita + mittasuhdeihminen (nainen 165cm)

 Ajattelimme että osasto saisi olla kodinomainen, värikäs ja tunteita herättävä. Pieneen tilaan on vaikea mahduttaa paljon huonekaluja ym, joten halusimme seinien kertovan yksikön arvoista, ja siitä mitä he hakevat osastollaan (eli sijaisperheitä). Lisäksi mahdutimme osastolla pöydän tuoleineen, jossa kiinnostuneet ohikulkijat voivat kuulla lisää tukiperheenä olemisesta, samalla kun he siemailevat kupin kahvia.

Messuosaston iso seinä (3mx2.20m). Alabannerissa toistuu kesäperhe, tukiperhe, lomaperhe, ja kriisiperhe. Kuvien tarkoituksena on herättää ajatuksia tukiperheenä olemisesta ja lasten tarpeista.

Messuosaston pieni seinä (2mx 2.20m). Alabannerissa toistuu lappujen sanat. Pyykkinaru viestittää tavallisesta arjesta, ja laput siitä että lapset tarvitsevat juuri sitä ihan tavallista turvallista arkea.

Opetus- ja kulttuuriministeriön logo

Saimme tilaustyönä opetus- ja kulttuuriministeriöltä T-paidan logolla, jota on tarkoitus käyttää  ministeriön virallisissa vapaa-ajan tapahtumissa vaatetuksena ja ilmaislahjana. Salon ammattiopiston käsi-ja taideteollisuusalan muutamat linjat osallistuivat suunnitelmillaan kyseiseen "suunnittelukilpailuun", joista ministeriö valitsi mieluisimman käyttöönsä.

Oma suunnitteluprosessini lähti käyntiin logon luonnoksilla. Haudoin mielessäni ministeriön toiminta-alueita ja niihin liittyviä elementtejä. Pian lopullinen luonnos alkoi syntyä, mutta itse toteutusprosessin tietokoneella tein vasta viikkoja myöhemmin muiden koulutöiden kiireellisyydestä johtuen. Kaiken kaikkiaan logon suunnitteluun ja toteutukseen olen käyttänyt 3 koulupäivää. Itsearviointina voisin sanoa että olisin voinut käyttää suunnitteluun enemmän aikaa, mutta siitä huolimatta olen erittäin tyytyväinen logooni. Se ei ole liian virallinen tai jäykkä, vaan siinä on lapsenomaisen piirustusjäljen tuoma iloinen tunnelma.

Logollani haluan viestittää iloista ja aktiivista tunnelmaa

Paidat ovat tummansinisiä, ja niiden selässä on ministeriön oma logo.

Kuvausjärjestelyjen aiheena kattaus, ja teemana karkkikattaus.

Kuvausjärjestelyjen aiheena kattaus, ja teemana karkkikattaus.

Kattauskuvauksen taustatarina:

Kattauksen tekijä: 35 vuotias, avioliitossa oleva yhden lapsen äiti. Hän asuu
omakotitalossa ison kaupungin laidalla. Perheessä on myös yorkshirenterrieri, sekä valkoinen kissa. Nainen on ammatiltaan kampaaja, ja hän harrastaa maalaamista, askartelua, romanttista kirjallisuutta  sekä kodin sisustamista. Naisen makuun kuuluvat vaaleanpunaisen, kerman ja hempeän pastellin eri sävyt. Materiaaleista nainen suosii puuvillaa, lasia ja puuta, hän myös rakastaa kukkakuvioita ja pitsiä. Parasta nautintoa naisen mielestä on kuppi kahvia ja suklaakonvehtirasia.


Kattauksen idea:

Nainen haluaa järjestää itselleen ja 5 vuotiaalle tyttärelleen naisten oman tyttömäisen herkkuhetken. Idean hän on saanut halustaa viettää tyttärensä kanssa laatuaikaa, sillä arjen kiireet ja harrastukset ovat vieneet pitkään jo voiton yhteisestä ajasta. Äiti haluaa tarjota tyttärelleen kiireettömän ja reuntouttavan hetken, sekä ripauksen arjen luksusta ja naiseuden hurmaa.

 

Kuvauksen prosessi:

Minä ja työparini lähdimme ideoimaan kattauksen teema sillä ajatuksella että mistä aiheesta olisi kiva tehdä. Samalla kerroimme millaisia astioita itsellämme on, ja yhteisenä värinä nousi vaaleanpunainen. Pian saimme vaaleanpunaisesta ajatuksen karkkiaiheisesta kattauksesta. Aloimme luetella mahdollista rekvisiittaa jota meiltä voisi löytyä omasta takaa, ja sovimme mitä tuomme koululle kuvausta varten. Rekvisiittaa kertyi runsaasti.

Varsinainen kuvauspäivä käynnistyi kauppakäynnillä. Hain kaupasta ranskanpastilleja, englannin lakritsaa, pandan rakeita, vaahtokarkkeja, suklaakonvehteja ja 2 kpl Pepe-leivosta. Koulu maksoi karkit joita käytimme kuvausrekvisiittana.
Aloimme rakentaa kuvausjärjestelyä yhteisen visiomme pohjalta. Käytimme ensin työparini omaa järjestelmäkameraa, mutta siitä loppui pian akku, joten vaihdoimme koulun järjestelmäkameraan. Kokeilimme erilaisia asetuksia, ja niiden se vaikutusta kuvaan. Lisäksi siirtelimme ja kohdistimme erilaisia kohdistinvaloja saadaksemme auringonlaskua muistuttavan värimaailman/efektin kuvaan. Totesimme myös että kameran jalustaa käyttämällä saamme kaikkein parhaimman laadun kuvaan, sillä pitkä kuvauspäivä alkoi väsyttää käsiä.
Keskenämme jaoimme työnjakoa siten, että työparini kuvasi suurimman osan, ja minä kohdistin valoja ja siirsin tavaroita. Yhdessä sovimme ja vaihtelimme suurimmat linjat ja muutokset kattausasetelmiin.
Koulupäivän jälkeen pursuin vielä uusia kattausideoita, ja jäin  koulun jälkeen kuvaamaan ideani, mistä tuli toinen virallinen kattauskuvamme.

Mokat ja haasteet:

Havittelemamme auringonlaskun sävyinen efekti osoittautuu tulostaessa värien pilaajaksi. Koska olimme kuvaustilanteessa luoneet kyseisen värimaailman käyttämällä spottivaloja, oli kuvan värien neutralisoiminen photoshopilla erityisen haastavaa. Monta tulostusta meni pieleen ennen kuin hyvä tulos saatiin aikaan. Onneksi kuvat näyttävät didgitaalisena juuri sellaiselta kuin halusimmekin.

Kuvaustilanteessa kuoviinilasi meni rikki, ja siitä roiskui nestettä pyötäliinan alla olevalle paperille, mikä siitä syystä rypistyi. Ryppyisyys näkyy toisesta kattauskuvasta, mutta asiaa emme pystyneet enää korjaamaan.

Tässä viralliset kaksi kattauskuvaamme:

Yhteinen kattauskuvamme

Itseni suunnittelema toinen kattauskuvamme

Seuraavassa on erilaisia koekuvia kuvausjärjestelyistä:

Ensimmäinen asettelukokeilu

Tässä kuvassa kaikki kuvauselementtimme samassa kuvassa

Erilainen kuvakulma

Omasta kuvauksestani erilainen asetelma

Mitä olen tehnyt ja mitä tulen tekemään

Tällä kurssilla olen tehnyt:

Y-päivän planssi, kattauskuvaus-järjestelyt, elokuva-analyysit, syventynyt tyylihistorian varhaisiin aikakausiin.

Tulen tekemään tällä viikolla:

Tämän vuoden töiden postaus blogiin, opetus-ja kulttuuriministeriön logo valmiiksi, kattauskuvien tulostus ja postaus, sekä messuosaston suunnittelua.

Ylpeys ja ennakkoluulo

Ylpeys ja Ennakkoluulo

Jane Austenin iki-ihanaan klassikkoromaaniin perustuva romanttinen draamaelokuva siitä, kuinka rakkaus saattaa voittaa kaikki esteet. Nuoren Elizabeth Bennetin (Keira Knightley) ja ylhäisen herra Darcyn (Matthew Macfadyen) välillä kipinöi, mutta tiukka luokkayhteiskunta ei katsoisi liittoa hyvällä.

Vähitellen he huomaavat, että rakkauden vuoksi kannattaa uhmata sovinnaisuussääntöjä sekä haudata uppiniskaiset ennakkokäsitykset.

Brittinäyttelijä Keira Knightley sai Elizabeth Bennetin roolistaan Oscar-ehdokkuuden. Ylpeys ja Ennakkoluulo oli ehdolla Oscar-gaalassa yhteensä neljässä kategoriassa.

kuvaus

Ylpeys ja ennakkoluulo on herkullinen kuvaus pikkuporvarillisen maailman ”turhuuden markkinoista”. Älykkään, sukkelakielisen ja hyväntuulisen Elizabeth Bennetin mukana seuraamme sisarusparven monivaiheisia rakkaustarinoita, sympatisoimme kohtaloonsa alistuneen ja kuivaan ivaan turvautuvan isä Bennetin kanssa ja iloitsemme salaa herra Darcyn, jäykän ja ylpeän gentlemannin vastahakoisesta rakastumisesta Elizabethiin. Pitkin matkaa saamme nauraa inhimilliselle turhamaisuudelle ja höperyydelle sen kaikkein huvittavimmissa muodoissa.
(WSOY 2012)

 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9549

Aikakautena Uusklassismi ja Empire

Uusklassismilla tarkoitetaan valistuksenajan taideliikettä, jossa korostettiin antiikin kulttuurin paremmuutta aikaisempiin kulttuureihin verrattuna. Se syntyi 1700-luvun puolivälissä vastareaktioksi rokokoolle lähes samanaikaisesti Ranskassa, Saksassa ja Englannissa. Myöhemmin se levisi kaikkialle Eurooppaan ja esim. Ruotsissa ja Suomessa uusklassismin ensimmäinen kausi tunnettiin kustavilaisena tyylinä. Yleisesti se on ajoitettu n. vuosille 1750-1840, termi uusklassismi keksittiin 1800-luvun puolivälissä.

Empire on uusklassisen arkkitehtuurin, sisustuksen ja kuvataiteiden tyylisuuntaus, jonka Ranskan keisari Napoleon otti hovityylikseen.

Uusklassinen arkkitehtuuri

Uusklassismi otti vaikutteensa suoraan antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaiteesta sekä renessanssiajan Palladiolaisesta arkkitehtuurista. Rönsyilevän barokki- ja rokokooarkkitehtuurin jälkeen uusklassismi pyrki takaisin "puhtaaseen" klassiseen arkkitehtuuriin, ja se palautti rakennuksiin yksinkertaiset ja suoraviivaiset muodot sekä antiikista tutut pylväsjärjestelmät. Sen nousuun vaikutti antiikin taiteen ja arkkitehtuurin kasvanut tuntemus, sekä varsinkin sisätilojen suunnittelussa Pompejissa tehdyt löydöt. Antiikista tuli tuolloin muoti-ilmiö kasvavien arkeologisten löytöjen ansiosta.

Seurapiiri, ajanvietteet, harrastukset ja velvollisuudet

Jokaisen säätyläisen velvollisuuteen kuuluu seurapiiri. Itseasiassa se on yksi tärkeimmistä harrastuksista, joka ihmisellä voi olla ja erakoihin sekä mielenvikaisiin suhtaudutaan samalla halveksunnalla. Jotta seurustelu vuodesta toiseen olisi mielekästä ovat britit suuressa erinomaisuudessaan asettaneet tiukat käyttäytymisnormit seurapiireissä tapahtuvalle kanssakäymiselle. Seurapiiriin kuuluvat yleensä kaikki pitäjän merkittävät säätyläisperheet ja vain suuri skandaali tai aseman sekä arvon menetys voi johtaa seurapiiristä ulos. Koska säätyläiset eivät tietenkään rasita itseään fyysisellä työllä, täyttyvät heidän päivänsä muunlaisesta ajanvietteestä. Herrat ratsastavat, metsästävät, kävelevät tiluksillaan, lukevat lehtiä ja kirjoja pysyäkseen perillä maailman menosta, käyvät Lontoossa ja muissa kaupungissa hoitamassa sijoituksiaan ja omaisuuttaan sekä tietysti huolehtivat puolisonsa ja lastensa hyvinvoinnista. Rouvat puolestaan täyttävät päivänsä kirjontatöillä, lukemalla kevyttä kirjallisuutta sekä runoja, vierailemalla toistensa luona, kasvattamalla lapsiaan - vaikka tähän tehtävään on toki aina myös lapsenlikka ja jopa kotiopettajatar, sekä huolehtimalla puutarhasta - keräämällä ruusuja tai ihastelemalla omenapuun kukkasia, puutarhuri hoitaa ne raskaat työt. Nuorille soveliaita ajanviettotapoja ovat tämän lisäksi opiskelu (neidit ranskaa, soitto- ja laulutaitoa, tanssia, käsitöitä ja nuoret herrat historiaa, filosofiaa, taloustietoa...).
Teeaika on perheen tärkein yhteinen ateria, johon jokaisella on velvollisuus osallistua. Sivistynyt keskustelu pöydässä kuuluu hyviin tapoihin, kuten myös siisti ja hillitty ulkomuoto. Lasten velvollisuus on joka asiassa noudattaa vanhempiensa tahtoa. Äitien velvollisuudeksi jää usein huolehtia lastensa naimakaupoista ja tytärten sydänsurujen lakaisemisesta maton alle, ennen kuin naapurit saavat tietää.

Puhuttelu, esittely ja arvoasema

Lampshadeshiren seurapiiri on arvoasteikoltaan kohtalaisin yksinkertainen. Ne, joilla on suurin varallisuus, hienoin talo ja mahdollisesti vielä aatelisarvo, ovat hierarkian huipulla, muut sitten alempana. Nuoremmat luonnollisesti kunnioittavat vanhempia ihmisiä, mitä harmaammat hiukset, sitä enemmän elämänkokemusta. Toki myös käytöksellä saa hankittua arvostusta seurapiirin silmissä. Seurapiirissä arvostettuja hyveitä ovat kohteliasuus, elegantti ja tilanteeseen sopiva käytös, keskustelutaidot. Lisäski hyvää tanssitaitoa, huumorintajua ja nokkeluutta sekä tuntemusta asioiden laadusta (kirjaviisaus) arvostetaan. Korkea-arvoisimmilta sekä tietysti varakkailta henkilöiltä hyväksytään töykeämpää käytöstä ja omituisuuksia toisin kuin muilta, niinpä esimerkiksi Lady Sofie saa olla aivan niin suorapuheinen ja epäkohtelias, ja Juniper Housen Neiti Duncan niin omituinen kuin vain tahtoo. Myös kirkonmiehiä, ainakin niin vanhaa kuin pastori Campbell, kunnioitetaan viran perusteella.
Ihmisiä puhutellaan aina ja poikkeuksetta julkisissa tilanteissa, joita juhlat ovat, arvonimellä. Sinuttelu on mahdollista läheisten ystävien ja sisarusten kesken, mutta varsinkin vanhemmat aviopuolisot teitittelevät toisiaan ja lapset vanhempiaan. Aatelisarvon puhuttelumuoto on Sir tai Lady, muuten puhuttelumuoto on Herra, Rouva tai Neiti (esim. Rouva Passmore, Herra Blakenship, Neiti Edenfair). Kun henkilöllä on virkanimike, sitä käytetään edellä mainittujen sijasta (Pastori Campbell, Kapteeni Fitzgerald, Luutnantti Cunningham). Monissa perheissä on tietysti useampia tyttäriä, joista vanhin saa käyttää puhuttelunimeä Neiti Sukunimi (Neiti Cunningham (=Amy)), nuoremmat sisarukset ovat etunimi-neiti tai etunimi-herra (May-neiti, Sarah-neiti, Thomas-herra). Koska talon isäntä on aina Herra, ovat perheen pojat etunimi-Herroja, mutta myös ilmaisua Nuori Herra (Nuori Herra Edenfair = Fred-herra) voi käyttää.

Käytös ja käytösrikkeet

Hyvän käytöksen kulmakiviä ovat toisten huomioon ottaminen, ennakointi ja yleisen hyvän tavan mukaan toimiminen. Älkää kuitenkaan stressatko, tarkoitus ei ole viedä ketään saunan taakse väärin pidetyn viuhkan, hansikkaat kädessä syömisen tai muun syyn vuoksi. Joitakin huomioita, jotka ovat kaikille hahmoilla arkipäiväisyyksiä:
- Herrat nousevat seisomaan, kun seurueeseen liittyy tai siitä poistuu nainen. Koska pelipaikalla on vain muutama huone, ei ylös tarvitse pomppia jatkuvasti, kun naisia kulkee huoneeseen.
- Jos seurueessa on toisensa ennalta tuntemattomia henkilöitä, on luvallista pyytää esittelyä (etenkin, jos kukaan ei muuten tajua esittelyitä hoitaa).
- Esiteltäessä nuorempi esitellään vanhemmalla, mies naiselle ja alempiarvoinen korkea-arvoiselle. Erityisesti ensimmäiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Esitellyt niiaavat, kumartavat toisilleen ja keskustelu voi jatkua.
- Esittelemättömät henkilöt eivät voi hakeutua keskustelemaan keskenään. Jos välttämättä haluat päästä lähietäisyydelle komeasta, nuoresta kapteenista, niin mainitse, ettei sinua ole vielä esitelty hänelle. Juhlat ovat niin pienet, että kaikkien tulisi tuntea toisensa viimeistään puolessa välissä.
- Hansikkaat kuuluvat naisen asuun, mutta ne kädessä ei pelata korttia. Syömisestä voitte itse päättää, kun kyseessä on vain kevyttä naposteltavaa teen kanssa. Jos otatte hanskat pois, viikatkaa ne syliin siististi.
- Kiellettyjä keskusteluaiheita ei varsinaisesti ole, mutta eihän kukaan nyt keskutelisi kuolemasta, eläiten nylkemisestä, avioliittoon kuuluvista yksityisasioista tms. julkisesti. Sairaudet ovat toki hyvä puheenaihe, kunhan sairaus on hienostunut (hermosärky, vilustuminen, nilkan nyrjähdys jne.)
Suuri käytösrikkomus on epämiellyttävien tunteellisten kohtausten aikaansaaminen julkisesti seurapiireissä. Perinteisesti englantilainen ei käsittele yksityisiä tunteitaan julkisesti, jos edes myöntää niiden olemassaolon. Erittäin huonoa käytöstä on myös itsensä tai taitojensa (tai niiden valitettavan puutteen) liiallinen esiintuominen. On rahvaanomaista ja huonon maun mukaista esitellä itseään pyytämättä seurapiireille, vaikka omasta mielestään olisikin hyvinkin etevä. Tällaiset ihmiset ovat auttamatta vulgaareja ja seurapiirin myötähäpeä vaihtuu pian rikkeentekijään kohdistuvaan jäiseen vastenmielisyyteen.

Kevyt kenttävittuilu taiteenlajina

Monista asioista, erityisesti ihmisten yksityiselämään tai luonteenpiirteisiin sekä tapoihin liittyvistä, ei ole soveliasta puhua julkisesti, ainakaan niiden oikeilla nimillä. Maaseudulla seurapiirit ovat kuitenkin pienet ja samojen naamojen tapaaminen vuodesta toiseen käy vähitellen jopa hyväsydämisimmän ja herttaisimman ihmisen hermojen päälle. Niinpä piikittelyä, arkoihin asioihin viittaamista, hienoihin sanakäänteisiin verhottua letkauttelua - ylipäätään kevyen kenttävittuilun erilaisia muotoja - harrastetaan jatkuvasti. Nokkelimmat ja pisteliäimmät vetävät tässä taiteenlajissa yleensä pisimmän korren ja toisin kuin ruusuisen romanttisissa novelleissa, ne kilteimmät ihmiset eivät aina saa parasta naimakauppaa ja suurinta perintöä. Sen sijaan, jos onnistut hauskuuttamaan seuruetta nokkeluudellasi ja kirpeillä kommenteilla, sinut muistetaan pitkään.

 

Pukeutuminen - vinkkejä ja ohjeita

Miehet:

Herrasmiehen puku koostuu polvihousuista, kauluspaidasta, liivistä ja hännystakista, sekä polvisukista, siisteistä nahkakengistä, solmioliinasta ja hansikkaista. Sota Ranskaa ja Napoleonia vastaan on nostanut muotiin englantilaisuuden ja siinä missä ranskalaisia pidetään väreillä ja asuilla koreilevina pelleinä, todellinen englantilainen herrasmies on tyylin ja veistoksellisuuden kuningas. Englantilaisuus lähtee tyylistä ja yksityiskohtien hienostuneisuudesta. Jos aiot ulkoilla pelissä, kuuluu asustukseesi tietysti hattu. Upseerien puvut ovat laivastossa sinivalkoisia. Tummansininen hännystakki valkean paidan, housujen ja sukkien kanssa. Myös pitkävartiset saappaat ovat mahdollisia. Vinkkejä:
- Monet vaatekaupat myyvät syksyllä ja talvella naisten puuvillaisia ja villaisia polvisukkia tai ylipolvensukkia. Mieluummin tällaiset jalkaan kuin ohuet ja läpinäkyvät tekokuitusukat.
- Solmukeliinaksi riittää suikale valkoista kangasta, jonka reunat olisi hyvä kääntää ja ommella siisteiksi. Saatat tarvita solmuketta varten myös solmukeneulan.
- Frakin takki tai muu moderni hännystakki kelpaa kyllä hännystakiksi, jos olet epävarma omista ompelijantaidoistasi.
- Samoin polvihousuiksi käyvät tavalliset suorat housut, joista voit kääntää tai leikata lahjetta sopivan lyhyeksi.
- Puuvillaisia, valkeita hanskoja saa puutarhaliikkeistä ja isoista tavarataloista. Ainakin tanssiparin mukavuuden vuoksi ne ovat toivottavat.

Naiset:

Empire-puku on korkeavyötäröinen ja avarakaula-aukkoinen. Hihat voivat olla lyhyet tai pitkät, usein olkapäiltä rypytetyt tai nostetut puhvit. Varsinkin nuorten naisten odotetaan pukeutuvan vaaleisiin väreihin, jopa puhtaan valkoiseen, joka symboloi säädyllisyyttä ja siveyttä. Yksivärinen puku koristellaan pääntien, hihansuiden ja vyötärön nauhoilla, jotka voivat olla leveitä silkkinauhoja tai kapeampia koristenauhoja. Naisen asuun kuuluvat myös hansikkaat (lyhyet tai pitkät) ja sirot kengät. Myös hartiahuivi sekä hattu ja lyhyt päällystakki ovat mahdollisia, mikäli aiot ulkoilla pelissä. Hiukset ovat aina kiinni koristeellisilla nutturoilla.

Vinkkejä:
- Rintojen alle sidottava silkkinauha auttaa nostamaan puvun oikeaan kohtaan, joten voit käyttää muutakin kuin empire-leikkauksilla tehtyä pukua. Huomaa kuitenkin, että pukuun ei saisi jäädä "toista vyötäröä".
- Empire-nutturan saa helpoiten kiinnittämällä ponnarin mahdollisimman korkealle takaraivolle ja rakentamalla nutturan ponnarin lenkin ympärille. Otsalle voi jättää muutaman sentin jakausta, mutta muuten hiukset kannattaa kammata suoraan taakse.
- Hiuksissa voi käyttää silkkinauhaa, kukkasia ja muita koristeita. Lyhythiuksisten naisten toivotaan myös kiinnittävän huomiota hiuksiinsa.

Viktoriaaninen muoti

Viktoriaaninen muoti viittaa 1800-luvun pukeutumis- ja sisustustyyliin, romanttiseen tyyliin. Tyyli on saanut nimensä Iso-Britannian kuningatar Viktorian mukaan.
Naisten viktoriaaniselle pukeutumistyylille tunnusomaista ovat pitkät hameet, krinoliini ja tyrnyyri, tiukat korsetit ja korkeat kaulukset. Pukeutuminen oli peittävää. Rusketusta vältettiin ja hienot naiset käyttivät hansikkaita sekä pitsisiä päivänvarjoja. Muoti vaihteli kuten tänäkin päivänä ja muutokset näkyivät siluetissa, hameen koossa ja muodossa, hihoissa, kaula-aukoissa, väreissä ja vyötärölinjassa. Siluettiin voitiin vaikuttaa korsetilla ja monenlaisilla korostavilla alusvaatteilla kuten krinoliinilla. Muotiin vaikuttivat myös teollisuuden edistysaskeleet, kuten tekstiiliteollisuuden kehittyminen ja valmistumistapojen muuttuminen nopeammiksi ja eullisemmiksi. Tärkeä keksintö oli ompelukone, joka yleistyi 1860-luvulla. Ompelukoneen myötä vaatteet tietenkin halpenivat. Esimerkiksi 1870-luvulla muotivaatteet olivat erittäin monimutkaisia ja täynnä kankaisia koristeita, pitsiä ja laskoksia. Tämän on tulkittu johtuneen pitkälle siitä, että vaatteet oli helpompaa ommella täyteen koristusta, ja se tehtiin kun se oli mahdollista. Samoin krinoliini, jonka tarkoitus oli korvata kymmenet painavat alushameet, leveni lopulta käytännössä niin suureksi kuin se oli mahdollista tehdä ja hameista tuli valtavia.
Sisustuksessa vallitsevia olivat kertaustyylit, kuten uusrokokoo ja uusrenessanssi. Muodikas sisustus oli vaatetuksen tapaan raskasta ja koristeellista.

Hillitty ja naisellinen paimemtolaistyyli säilynyt Rokokoosta

Näyttävät seinämaalauksissa Kreikkalaisia jumalia aiheina

Sinistä, kultaa ja tummaa puuta

Antiikin pylväsjärjestelmä

Antiikin kreikan/Rooman patsaita

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusklassinen_arkkitehtuuri

http://muotoiluhistoria.wikispaces.com/Uusklassismi+kuvataiteessa

 http://fi.wikipedia.org/wiki/Viktoriaaninen_muoti

 http://koti.welho.com/jonkanga/austen/ajankuva.html

 http://www.avatv.fi/minisaitit.shtml/elokuvakerho/elokuvat/ava-elokuva-ylpeys-ja-ennakkoluulo/2013/04/1733425

Tyylihistoriaa elokuvan Stepfordin naiset- kautta.

Stepfordin naiset (2004)

Stepfordin naiset on yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 2004, jonka on ohjannut Frank Oz. Se perustuu Ira Levinin samannimiseen romaaniin, joka on filmattu myös vuonna 1975.

Nicole Kidman esittää elokuvan keskushahmoa, Joannaa, joka yhdessä miehensä Walterin (Matthew Broderick) ja kahden lapsensa kanssa pakenee suurkaupungin professionaalisia paineita idylliseen pikkukaupunkiin. Hyvinhoidetussa, vauraassa Stepfordissa on Joannan mielestä tekeillä jotain hyvin outoa. Kaikki kaupungin naiset näyttävät olevan todellisia talousihmeitä ja arkipäivän eroottisia jumalattaria; vaimoja, jotka hymyssäsuin hoitelevat sekä kotinsa että armaat aviomiehensä tiptop-tyytyväisiksi. Erityisen epäilyttävä on käytökseltään cheerleadermäisen sokerinen Claire Wellington (Glenn Close), jonka ympärille paikkakunnan naisten tervehenkiset ja kovin konservatiiviset riennot keskittyvät. Pian Joannalle alkaa paljastua pikkukaupungin karmea totuus.

Alkuperäinen Stepfordin vaimot syntyi hetkellä, jolloin sukupuolten tasa-arvokysymysten kanssa kamppailtiin aivan eri tavalla kuin nykyään. Forbesin ohjaamasta ja William Goldmanin käsikirjoittamasta elokuvasta muodostui ihailtu kulttiklassikko, joka nostatti kiihtymyksen aaltoja etenkin kotimaassaan Yhdysvalloissa.

Kielessä:  

Termi ”Stepford wife” esiintyi usein satiirisena ilmaisuna englannin kielessä Ira Levinin julkaiseman romaanin jälkeen. Ilmaisu viittaa naiseen joka mukautuu sokeasti vanhanaikaiseen rooliin suhteessa aviomieheensä.

Termillä voidaan myös kritisoida naista tai miestä, joka sokeasti tottelee auktoriteettiä, tai sillä voidaan kuvailla henkilöä joka elää robottimaisesti, tai

on sovinnainen. Sanaa ”Stepford” voidaan myös käyttää myös adjektiivina kuvaamaan hyvää työntekijää, idylistä kaupunkia, henkilöä joka nöyristelee ja elää sokeasti vaatimusten mukaisesti, tai näennäisesti täydellistä yhteiskuntaa joka piilottelee pimeää salaisuutta.

Seuraavassa on Amerikan historiaa joka juontaa tyylihistoria-analyysiä.

 

American Dream (Amerikkalainen unelma):

Ajatus ura-ja talouskehityksestä Amerikassa on voimakas ja syvälle juurtunut osa Amerikkalaista unelmaa. Amerikkalainen unelma oli vuosisadan puolessa välin kaikkein potentiaalisin ja houkuttelevin. Keskiluokka Amerikassa oli kaikkein kadehdituimpia ihmisiä maailmassa, ja usko sosiaaliseen kasvuun eli kulta-aikaansa. 1950 luvun alkupuolella uusi keskiluokkainen yhteiskunta oli syntynyt. Voittoisat sotilaat olivat palanneet kotiin, menneet collegeen, ostaneet kodin lähiöstä, ja löytäneet työpaikan nopeasti laajenevasta yritysmaailmasta.

Samalla alettiin luoda houkuttelevia mainoskampanjoita, joiden tarkoituksena oli kierosti ja laskelmoidusti myydä sodan runtelemalle keskiluokkaisille amerikaisille ja muulle maailmalle ajatusmallia ”Amerikkalaisesta unelmasta”. Naisia, jotka sodan aikana olivat työskennelleet tehtaissa, houkuteltiin mediassa kaunistetuilla kuvilla kotielämästä jäämään nyt kotiin hoitamaan taloutta, aviomiestään ja lapsia. Politiikassa kehuttiin tällaisen naisen panosta amerikkalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin puolesta. Naista joka halusi opiskella tai käydä töissä, mutta jonka ei tarvinnut tehdä sitä rahan vuoksi, pidettiin itsekkäänä, koska hän halusi laittaa omat etunsa perheensä edelle.

Kaiken tarkoituksena oli luoda uutta kestävää ja kuluttavaa yhteiskuntaa, joka nostaisi talouskasvun taas uuteen nousuun.

Pian esikaupunki-yhteiskunnat alkoivat kukoistaa. Esikaupunkiin rakennetut talot rakennettiin nopeasti ja halvalla, jotta ihmisillä olisi varaa ostaa niitä. Presidentti Bill Clintonin kuoltua 1944, monilla nuorilla pareilla ympäri mailmaa oli varaa koti itselleen. Massatuontannolla tuotetuista esikaupunkiasunnot olivat ulkoisesti yhteinäisiä, ja niistä muodostui ”homogeenisiä” lähiöitä. Toisen maailmansodan jälkeisellä vuosisadalla syntyi ”bab boom”, eli vauvabuumi, jossa miljoonat amerikkalaiset alkoivat tuottaa perheitä. Uudet median muodot (erityisesti televisio) mainosti uutta kuluttaja kulttuuria, mikä loi paineita pysyä mukana materialistisessa kehityksessä (kuten autojen ja laitteiden hankinnassa). Uusi media loi myös uuden idylisen perhemallin valkoihoisesta ydinperheestä esikaupungissa, jonka perheenjäsenillä on määritellyt sukupuoliroolit.

 

Stepfordin naiset- elokuvan tarinassa tulee esiin vuosidan puolenvälin amerikkainen tyylihistoria. Seuraavassa esittelen noin 1950-luvun aikaisia sisustus ja pukeutumistyylejä, sekä sen aikaisia käsityksiä naisen ja miehen rooleista osana amerikkalaista unelmaa.

Värit:

1950-luvulla oli 2 suurta väritrendiä: pastellin sävyt ja Skandinaaviset värit. Pastellinsävyistä erityisen suosittuja olivat pinkki, turkoosi, mintun vihreä, vaaleankeltainen ja sininen. Moderneista Skandinaavisista väreistä suosittuja olivat puhdas, kirkas ja voimakas keltainen, sähkön sininen, oranssi, punainen, musta ja valkoinen.

Snapshot of 1950s modern palette from Sherwin-Williams.

  Kankaat:

Muotiin tulivat rohkeat kuosit kuten tähdet, raidat, rastit ja ruudut, sekä pilkut, jotka ilmeistyivät vogueen. Lisäksi avaruuden ja tieteen inspiroimat kuviot planeetoista ja galakseista tulivat muotiin. Niistä yksi kuuluisa ”Bomerangi-kuvio”. Näitä aiheita käytettiin tapeteissa, pöytäliinoissa, verhoissa ja huonekalujen kankaissa. Lisäksi kankaita missä oli hedelmiä ja kukkia, sekä trooppisia aiheita, löytyi kaikkialta. Niitä käytettiin verhoissa, kankaissa ja verhoilussa.

 

Hedelmä ja kukkakuosit seikkailivat pöytäliinoissa, esiliinoissa ja verhoissa. (Oilcloth from Retro Planet)

Huonekalut:

Huonekalutrendit 1950-luvulla vahteli mukavista verhoilluista perinteisistä huonekaluista Skandinaavisiin vaaleansävyisiin puisiin huonkaluihin. Lisäksi selkeälinjaiset, avaruusaikaiset ja orgaaniset muodot (kuten bomerangi-muotoinen kahvipöytä) olivat suosittuja trendejä. Khromi ja vinyylituolit olivat pareja khromi-jalkaisten pöytien kanssa joissa oli graniitti päällysteet. Ne olivat muodikkaita ja kestäviä.

Khromi-kalusteet

 

Bomerangi-muotoinen kahvipöytä

Naisten pukeutuminen:

Toisen maailmansodan jälkeen nousi valtaan naisellinen trendi: hansikkaat, helmet, räätälöidyt puvut ja kynähameet. Arkimekoissa oli asennetut bodyt (korsetit) ja alushameet, sekä syvään uurrettu kaula-aukko tai Peter Pan-kaulukset. Paitamekot sekä halter-neck aurinkomekot olivat myös suosittuja.

Hameet olivat kapeat tai hyvin täynnä, ja niiden alla oli alushameet. Villakoira hameet olivat lyhyt villitys. Iltapuvut olivat usein samanpituisia kuin arkimekot, mutta niisä olivat täyteläiset, vaatoavat helmat. Coctail-mekkoja käytettiin alkuillan juhlissa. Lyhyet hihat ja bolero-takit olivat usein tehty sopimaan avokaulaisiin mekkoihin.

Naisten vaatetuksen kuvailu sisälsi vihjeitä että tietynlainen pukeutuminen ja muodikas ulkonäkö auttaisi naista joko miellyttämään heidän aviomiehiään tai auttamaan heitä löytämään aviomiehen. Jopa miehen vaatetuksen kuvailu viittasi siihen että nainen todennäköisesti valitsisi seurata ja kopioida aviomiestensä vaatetusta. Kuitenkin vain naisille oli tietynlaiset odotukset siitä miltä heidän pitäisi näyttää.

1950-luvun vaatetusta. Naiset mekkoja joissa oli kapeä vyötärö ja korkeat korot.

Ranskalaiset sunniittelijat Dior, Chanel ja Givenchy olivat suosittuja ja kopioituja Amerikassa.

 Miesten pukeutuminen:

1950-luvulla miesten tyyli perustui konservatismiin. Useimmat miehet pitivät pukuja töissä ja Ivy League (kahdeksan itärannikon vanhaa yliopistoa) tyyliä rennoissa tilaisuuksissa. Puvut olivat tummansinisiä ja tumman ruskeita, sekä solmiot olivat yhtenäisiä ja tummia. Ivy League-tyyli sisälsi neuletakin ja kirjekuorikauluksisen puseron (nykyajan pikeepaita), joita urheilijat käytti tuohon aikaan. Pinkistä tuli myös käytetty väri miesten keskuudessa. Lisäksi suosittuja olivat cowboy-henkiset paidat ja hatut, joista tuli trendiasusteita.

1950-luvun vaatetusta.

Miehet käyttivät harmaita flanelli-pukuja.

Seuraavassa on kuvia elokuvista, joissa näkyy vuosisadan puolivälin naisihanne ja Amerikkalaisen unelman mukaista elämää:

Perinteiset materiaalit keittiössä

Viihtyisä ja siisti amerikkalainen koti.

Täydellinen amerikkalainen aamiaispöytä Stepfordissa.

Amerikkalainen Cup-cake on jokaisen hyvän vaimon osattava leipoa, kuten myös omenapiirakka ja pannukakut.

Hyvä vaimo pitää kodin aina siistinä, lapset hoidettuna ja miehen kylläisenä.

Stepfordissa miehet saavat rentoutua keskenään ja tehdä miesten juttuja. Heidän ei tarvitse osallistua kodin tai lastenhoitton.

Täydellinen ja kuuliainen vaimo avustamassa miestään

Amerikkalaista yhteisöelämää olivat erilaiset tapahtumat jotka toteutuivat talkootyöllä.

Cowboy-henkiset rivitanssit

1950-luvulla oltiin erittäinen isänmaallisia (Patriotismi) ja konservatiivisia. Kuvassa Stepfordin kunnalisvaaliehdokkaan valitseminen ja juhlinta.

Hyvä vaimo on aina viehkeä, naisellinen ja hyväkäytöksinen.

Stepfordissa vaimot kokoontuvat yhdessä harrastamaan asioita jotka tekevät heistä parempia vaimoja.

Stepfordin naiset jumpassa

Lähteet:

http://www.pbs.org/wgbh/amex/pill/peopleevents/p_mrs.html

http://www.thepeoplehistory.com/50sclothes.html

http://bookbuilder.cast.org/view_print.php?book=42401

http://kclibrary.lonestar.edu/decade50.html

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Stepford_Wives

http://www.acsu.buffalo.edu/~mwaltos/lis506/project/1950s/fashion.html

http://kclibrary.lonestar.edu/decade50.html

http://www.retroplanet.com/blog/retro-design/retro-decorating-ideas/1950s-decorating-style/

envisioningtheamericandream.wordpress.com